29.5.2020 Gunin tarinaa korona-arjesta ja sen pienistä värikkäistä hetkistä
#OmaishoitoKoskettaaJokaista #Omaishoitoyhteisö
Ajattelin kertoa, miten 70 -vuotias Parkinsonin tautia sairastava mies ja hänen omaishoitaja vaimonsa ovat selvinneet koronajan haasteista. Olimme suhteellisen aktiivisia ennen koronapandemiaa. Kävimme konsertissa parikin kertaa kuukaudessa. Osallistuimme lisäksi moneen OmaisOiva tapahtumaan. Kävimme aina yhdessä ostoksilla. Sitten se hirviö korona tuli mukaan arkeemme.
Ensimmäinen ajatus oli, miten tästä selvitään…… Konsertit peruuntuivat, mieheni ei saanut tulla kauppaan ja mieluiten minunkin piti välttää kaupassa käyntejä. Onneksi meillä on ihanat naapurit, joille annoin ostoslistan ja kassi tuotiin ovemme eteen. Piristääkseni yhteisiä ruokailu hetkiämme olen laittanut monipuolista ruokaa, asettanut sen kauniisti esille, lautaselle lisännyt värikkäitä vihanneksia ja juureksia. Kahdelle hengelle olen paloitellut yhden ison tomaatin tai astellut 4-6 minitomaattia, viipaloinut 2-3 cm tuorekurkkua ja pienen palan paprikaa, keltainen on muuten ihana väri. Pilkottuina lautaselle ne antavat väriä elämään, niitä arjen pieniä värikkäitä hetkiä.
Meidän 70-vuotiaiden karanteeni ei ole tarkoittanut, että emme saisi mennä ulos. Olemme pari kertaa viikossa lähteneet ajelemaan autolla ja tutustumaan lähiympäristöön. Mieheni kun ei pysty liikkumaan hyvin, niin tämä ollut hänelle piristävää. Minä olen lisäksi käynyt lenkillä koiramme kanssa.
Konsertit muuttivat muuten olohuoneeseemme. Olemme kuunnelleet konsertteja ja lauluesityksiä netin kautta. Se on ollut meille ihanaa aikaa. Meille ehdottomasti paras piristys on kun saamme videopuheluita Sveitsistä. Siellä asuu tyttäremme ja kaksi prinsessaa, 3,5v ja 1,5 v. Saamme jutella heidän kanssaan ja osallistua leikkeihin. Puhelu voi joskus kestää lähemmäksi tunnin. Ja puheluiden väliin mahtuu roppakaupalla ihania valokuvia ja videoita jotka tulevat piristämään päiviämme.
Nyt kun kesä on jo oven takana, suunnittelemme ja teemme terassimme kukkaloistoa. Alkuun keväällä laitoimme sinne narsisseja, helmihyasinttejä ja orvokkeja. Pikkuhiljaa nämä vaihtuivat kesäkukiksi. Jokaisesta pienestä muutoksesta iloitsemme yhdessä. Huumoria ja naurua ei myöskään puutu meidän arjestamme. Tässä tilanteessa missä me kaikki nyt olemme, emme voi muuta, kun hyväksyä tilanteet, yrittää piristää päiviämme pienillä teoilla. Väriä ruokalautaselle, vaihtelevaa ruokaa, hymyä, naurua, pieniä pusuja ja halauksia, unohtamatta soittoja ystäville, vanhemmille ja lapsille. Häntä pystyyn kaikille, selviämme tästäkin, olemmehan sitkeitä omaishoitajia. Mistä sinä saat väriä elämääsi?
Kesäterkuin Gun, omaishoitaja